Pienhiukkaset PM2.5 ja hengitettävät hiukkaset PM10 – mitä ne ovat ja miksi niitä mitataan?
Sisäilman laatua heikentävät monet tekijät, jotka jaetaan kolmeen ryhmään: fysikaalisiin (esim. lämpötila), kaasumaisiin (esim. hiilidioksidi) ja hiukkasmaisiin (esim. pöly ja mikrobit). Hiukkasmaiset epäpuhtaudet voidaan jakaa edelleen biologisiin (kuten homeitiöt) ja muihin pienhiukkasiin. Ilmanvaihdolla on ratkaiseva merkitys: toimiva ilmanvaihto auttaa pitämään ilman puhtaana ja terveellisenä.
Mikä on PM2.5 ja PM10?
PM2.5 tarkoittaa pienhiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 2,5 mikrometriä.
PM10 tarkoittaa hengitettäviä hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 10 mikrometriä.
Nämä hiukkaset ovat niin pieniä, että ne pääsevät hengitysteihin ja voivat aiheuttaa terveysongelmia.
Mitä raja-arvoja on asetettu?
Asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaan:
PM10-hiukkasten keskimääräinen pitoisuus sisäilmassa saa olla enintään 50 µg/m³ vuorokauden aikana.
PM2.5-hiukkasten vastaava raja on 25 µg/m³.
Sisäilmastoluokituksessa (2018) tavoitearvot ovat:
S1-luokka (yksilöllinen sisäilmasto): PM2.5 alle 10 µg/m³
S2-luokka (hyvä sisäilmasto): PM2.5 alle 10 µg/m³
S3-luokka (tyydyttävä sisäilmasto): PM2.5 alle 25 µg/m³
Mistä hiukkaset tulevat?
Kodeissa suurin osa PM-hiukkasista tulee ulkoilmasta ilmanvaihdon ja rakenteiden epätiiviiden kohtien kautta. Ruoanlaitto voi kuitenkin tuottaa hetkellisesti suuria määriä pienhiukkasia, joiden poistamiseen tehokas liesituuletin on tärkeä apu.
Kouluissa ja päiväkodeissa merkittävä osa hiukkasista syntyy sisätiloissa ihmisten ja toimintojen seurauksena, kuten liikkumisesta ja materiaalien kulumisesta sekä riittämättömästä ilmanvaihdosta.
Toimistoissa Toimistojen sisäilma on usein puhtaampaa kuin esimerkiksi kouluissa, koska ihmisiä liikkuu vähemmän ja toiminta on rauhallisempaa. Suurin osa pienhiukkasista (PM2.5 ja PM10) kulkeutuu sisään ulkoilmasta ilmanvaihdon kautta. Myös tulostimet ja kopiokoneet voivat tuottaa jonkin verran hiukkasia.
Hyvä sisäilma toimistossa edellyttää:
Tehokasta ilmanvaihtoa, joka tuo puhdasta ilmaa ja poistaa epäpuhtaudet.
Säännöllistä siivousta, jotta pinnoille laskeutuneet hiukkaset eivät päädy takaisin hengitysilmaan.
Näillä toimenpiteillä voidaan hallita hiukkaspitoisuuksia ja ylläpitää terveellistä ja miellyttävää työympäristöä.
Alipaine ja hiukkaset
Tutkimuksissa on havaittu, että jos rakennus on liian alipaineinen ja rakenteiltaan vaurioittunut, hiukkasten määrä sisäilmassa kasvaa. Tällöin ulkoilman mukana voi kulkeutua sisälle myös esimerkiksi eristeistä irtoavia kuituja.
Miten hiukkasia mitataan?
Hiukkasia mitataan optisilla hiukkaslaskureilla, jotka käyttävät valon sirontaan perustuvaa tekniikkaa. Laite mittaa hiukkasten määrää ja kokoa ilman, että hiukkasiin tarvitsee koskea. Tyypillinen mittausalue on 0,3–10 µm.
Loopshoren Loop One -mittalaitteessa käytetään Sensirionin optista hiukkasanturia, joka mittaa reaaliaikaisesti hiukkasten lukumäärän ja massan. Tulokset ilmoitetaan neljässä kokoluokassa:
PM1 (0,3–1,0 µm)
PM2.5 (0,3–2,5 µm)
PM4 (0,3–4 µm)
PM10 (0,3–10 µm)
Miksi hiukkaskoko ja määrä ovat tärkeitä?
Hiukkasten pitoisuus kertoo, kuinka paljon hiukkasia on ilmassa, ja se vaikuttaa suoraan altistumisen määrään. Kokojakauma taas kertoo, mihin kohtiin hengityselimissä hiukkaset voivat päätyä — pienemmät hiukkaset kulkeutuvat syvemmälle keuhkoihin.
On tärkeää tarkastella myös hiukkasten taustapitoisuutta esimerkiksi silloin, kun tiloja ei käytetä, jotta voidaan tunnistaa mahdolliset ongelmalähteet rakenteissa tai ilmanvaihdossa.
Sisäilman pienhiukkasten määrä ja kokoluokka on tärkeä suure seurattavaksi kaikenlaisissa rakennuksissa. Aistinvaraisten havaintojen ja käyttäjäkokemusten lisäksi, sitä on hyvä seurata myös mittaamalla.
